8x3wl vhf-yagi

Joskus talvella –06 sain päähäni, että nyt pitää koettaa jotain uutta antennia vhf:lle. Entinen omatekoinen 16el on toiminut todella hyvin säällä kuin säällä (tehdastekoiset tuppaavat hyytymään täällä mäellä). Eme – yhteyksiäkin voisi koettaa - uuteen systeemiin pitäisi tulla tiltti, workkimisaika päivässä pidentyisi huomattavasti tiltin ansiosta. Kirjelmöin ja keskustelin 6ZZ:n kanssa ristiyageista, nehän ovat eme-työskentelyyn parhaat antennit. Kyseisen antennityypin kanssa on ratkaistava monta asiaa, syöttökaapelit 2x - heijastajan kautta, antennin kiinnitykseen käytettävä sähköä johtamatonta materiaalia, releboxit polarisaation vaihtoon ym. ym… Kiinnostaisi kyllä kovasti, mutta taidanpa ensin tehdä jotain helpompaa.

Koska nuo entiset yli 9m puomilla olevat antennit ovat aika hankalia käsitellä, (ja lumi- tuulikuorma on melkoinen)  päätin kokeilla näpsäkkää 6m puomilla varustettua antennia, laitetaan sitten niitä vaikka kaksi. YU7EF:n antennimitoitukset ovat monissa vertailuissa aivan kärkipäässä, joten rakensin sitten yhden. Onhan näppärän kokoinen ja kevyt antenni… testasin pikaisesti… toimii… teinpä sitten toisen – jaa, samanhan noita on tehdä vielä lisää – kahdeksan niitä sitten tuli. Eli kyllä sitä tuulikuormaa pienistäkin antenneista saa. 

Elementit ovat 10mm al-putkea, kuten myös taittodipoli – puomi 30x30mm. Taittodipolin taivutan putkentaivuttajalla siten, että putken sisällä on jousi. Tämä mahdollistaa putken taivuttamisen useampaan kertaan - jos nyt jostakin syystä ei kerralla onnistuisi. Putkien väli tuolla taivutusvehkeellä tulee 55mm, tämä ei kuitenkaan ole se ratkaisevin mitta. Dipolin kokonaismitta on. Syöttöön puolen aallon balun. Al-putket katkaisen putkileikkurilla, sillä mittatarkkuuden saa erinomaisen hyväksi. Elementit ovat kiinni puomissa 10mm vihreillä (hydrauliikka) putkikiinnikkeillä + piikkikärkiruuveilla.

Tehonjakajat 2 x 4-1 ja 2-1 tein al/cu putkesta, pro-laatuiset n-rungot sain Manulta (7UE). Antennit ja tehonjakajat liittyvät yhteen Ecoflex 10 – koaksiaalilla, sitä ostin 60m ja kaikki meni. Syöttökaapeli 7/8”.  

No, mihinkäs antennit sitten kiinnitetään ja miten? Miten - päätin, että laitan kaksi nelikkoa rinnan. Mihin – tarvinnee melko jämäkän putken – pohdittuamme asiaa erään tuttavani kanssa tuumimme ristikkorakenteisen puomin olevan paras vaihtoehto. Puomin sisään piti saada mahtumaan laakerointi tilttausta varten, ristikon läpimitaksi keskeltä tuli 30cm, päät 10cm. Aloitin hitsaushommat tammikuussa, en pitänyt mitään urakkavauhtia, siitä se parin kuukauden aikana vähitellen kuroutui kasaan. Ristikko on hyvässä tasapainossa ja pyörii höyhenenkevyesti 50mm laakereiden varassa. Laakerointi on ristikon keskellä ja maksimi kallistuskulma on 82 astetta. Puomin jaksaa nostaa käsivoimin ilmaan, kuitenkin se on erittäin jämäkkä. Puomin laakerointi horisontaalisuunnassa oli helppo toteuttaa: sain jo eräässä mastossa olleen valmiin laakerointi + 1:15 hammasratasvälityksen, tarkka keskitys ja hitsillä kiinni omaan mastoon.

Suunnannäyttö on mekaaninen. Kyllä. Paitsi että suuntaindikaattorin tarjoama tieto välittyy kameralla radiohuoneeseen. Rakensin maston päähän vesitiiviin alumiinikotelon, jonka sisällä on pyöreä astelevy. Kamerassa oleva viisari ja puomin mukana pyörivä astelevy näyttävät suunnan. Idioottivarma näyttö, kun vaan kamera toimii. Myös elevaatiolle on mekaaninen näyttö; teräsnauha jossa asteikko kallistuskulmalle. Nauha kulkee kelalta ensin rullien kautta maata kohden ja maston keskipisteestä ylös kiinni ristikkoon sinkkivaijerilla. Siksi näin, että antennin kääntö vaakasuunnassa ei vaikuttaisi nauhaan. Kuva elevaationäytöstä välittyy samalla kameralla kuin suunta.  

Kääntömoottorina on lasinpyyhkijän moottori, sen perässä ensin 1:24 kulmavaihde, lyhyt murrosakseli ja maston päässä 1:15 hammasratasvälitys. Kääntää ja jarruttaa hyvin. Eikä maksanut mitään, kaikki kierrätystavaraa. Radiohuoneesta ohjataan maston lähellä olevia releitä pienellä virralla, siitä edelleen suurempi virta moottorille ja nopeus säädetään säätövastuksella.

Kallistusmoottorin tein kierretangosta ja 12V moottorista, mutta se sattui olemaan sen verran epävarma, että tyydyin kaupalliseen karamoottoriin. No, mielenkiintoista rakentelua sekin. Karamoottoriin (satelliittilautasen kääntömoottori) sain kaveriltani moottorinohjaimen. Kallistuskulma näkyy ohjaimen näytössä asteen tarkkuudella ja vehje toimii kauko-ohjaimella.  Elevaation kalibrointi tapahtui - antennien ollessa vielä maassa - elektronisella vatupassilla. Em. vatupassista monet ovat rakentaneet elevaationäytön. 

Maston jalkana on maahan upotettu kaivonrengas - raudoitus - josta tartunnat mastolle, kiviä ja kuivabetonia. Masto (12m) on saranoitu jalustaan, nosto traktorin etukuormaajan ja käsikäyttöisen vintturin avulla. Vaakapuomi kannettiin maston juurelle, jossa sitten parin päivän aikana kiinnittelin antennit, tehonjakajat, syöttöjohdot yms.

Vaakapuomi nostettiin neljän hengen voimin; yksi pyöritti vinssiä, kaksi piteli puomia tasapainossa ja allekirjoittanut kiikkui mastossa. Aluksi vaakapuomi nostettiin harusten kiinnityspisteen yläpuolelle ja 6kpl haruksia kiinnitettiin. Lopuksi täytyi vaan nostaa koko helahoito hieman maston yläpuolelle n. 120cm korkean apumaston avulla ja laskea puomissa oleva pystyputki 80mm laakerointiin.

Ja kuinka antennisysteemi toimii… erittäin hyvin… rx on niin hyvä, että tx-puolelle piti saada lisää. No, eihän siinä auttanut muu kuin käydä ensin suorittamassa T2 - aiemmin en ole sitä tarvinnut - lisää tehoa lähetyspuolelle ja qsot tulevat kulkemaan mukavasti. Oli muuten aika hienoa kuulla ensimmäisen kerran omat kaikunsa kuusta; antennit kuuta kohti, cw:llä; ”---” ja sama kuului takaisin…  Tuossa eme-työskentelyyn tarkoitetussa wsjt-ohjelmassa (JT65-mode) riittää omien kaikujen ”kuulemiseen” jo 10W - mutta ohjelma lukeekin signaalin kohinatason alapuolelta. Cw:llä tarvitaan – kelistä riippuen - hieman suurempi teho, että kaiut voi kuulla kaiuttimesta/kuulokkeista. Kuuhun on pitkä matka. Aika extreme laji tuo eme-cw, mutta allekirjoittaneelle mieluisa. 

Muutama vuosi sitten en osannut haaveillakaan, että 2m lokissa olisi maita kuten: ZL, VK, JA, PY, LU, XE, ZS… kuun kautta niitä saa… Eme-työskentelyn alkuun pääsee jo yhdellä yagilla, tietokoneeseen K1JT:n wsjt-ohjelma, liitännät radiosta äänikorttiin ja ptt:lle, siinä kaikki. Elevaatio ei ole välttämätön, yhteydet onnistuvat silloin kun kuu on juuri nousemassa tai laskemassa. Antennin pystysuuntainen keila määrää sen, kuinka korkealla kuu voi olla, että pystyt pitämään yhteyksiä. Kun vasta-asemalla on tarpeeksi antenniarsenaalia, hyvissä olosuhteissa pienikin teho riittää. Paras eme-qso aiemmilta vuosilta on cw:llä I2FAK:in kanssa, täällä qrp-teho ja yksi pitkä yagi.

Jos olet kiinnostunut eme-työskentelystä, saa kysyä - vastaan - mitä tiedän melko lyhyen kokemukseni perusteella. Antenniprojektiin annan mielelläni myös neuvoja.

Netissä kuu-ukkojen kohtauspaikka on N0UK:n eme-linkki, kannattaa mennä sinne katsastelemaan, kuka kutsuu ja missä. 

Antennin lasketut numeroarvot: Gain: 21.82 dBd, Ta: 225.4 °K, G/T : + 0.44 dB,  keilanleveys        (-3dB) az: 7,6, el: 16,6